Wasa Cup 2024

Perjantaina 5.7. starttasi Karhu-Futiksen P11-12 joukkue kohti Vaasaa ja Wasa Cupia. Suurimmalle osalle luvassa oli ensimmäinen Wasa Cup, mutta oli paikalla pari vanhaa konkariakin, jotka olivat saman reissun tehneet jo pari vuotta aikaisemmin.

Päivän ensimmäinen auto starttasi kotoa jo kukonlaulun tienoilla klo 6, jotta jojot ehtivät varmasti ajoissa ilmoittamaan joukkueen mukaan viikonlopun koitoksiin sekä tutustumaan hieman etukäteen majoituskoulun ja pelikenttien etäisyyksiin. Varsinaisesti joukkueen yhteinen lähtö oli kotikentältä klo 8.15 valmentajien autoilla ja osa pelaajista tuli pelikentälle omatoimisesti vanhempien kyydillä.

Matka Vaasaan taittui ensimmäiseltä autokunnalta mukavasti yhden pysähdyksen taktiikalla ja perillä alkutoimenpiteet olikin hoidettu erittäin tehokkaasti sekä ensimmäiset makuupaikat koululla varattuina jo klo 9.30.

Klo 11 oli sovittu kokoontuminen yhdellä turnauksen monista peliareenoista toimineella monitoimiviheriöllä (MTV) ja sieltä löytyivätkin kaikki turnaukseen mukaan ilmoittautuneet joukkueen pelaajat. Valmentajat pääsivät siis ottamaan vähän alkulämpöä pelaajien kanssa ja valmistautumaan ensimmäiseen peliin.

Ensimmäinen vastus oli paikallinen eli vaasalainen seura VIFK ja sieltä joukkue VIFK Asken, joka oli jo oman turnauksensa aloittanut ensimmäisellä lohkopelillä aiemmin aamulla päätyen tasatulokseen toisen vaasalaisen joukkueen (VPS) kanssa.

Normaali ensimmäisen pelin jännitys tai tahmeus ei meidän joukkueessa tässä turnauksessa näkynyt, vaan Akseli otti nimiinsä ottelun avausmaalin jo 2 minuutin jälkeen. Vastassa oli kyllä tasainen joukkue, sillä pallo pomppi päästä toiseen jatkuvasti ja maalivahdit saivat olla valppaana kummassakin päädyssä. Kuitenkin muutamaa minuuttia myöhemmin vastustajan verkot heiluivat jälleen, kun Matteus vuorostaan laukoi pallon tyylikkäästi vaasalaisten maalin yläkulmaan. Harmittavasti VIFK pääsi kaventamaan vielä hieman ennen pelin päättymistä, mutta voitto tuli aloituspelistä kuitenkin Karhu-Futikselle lopputuloksella 2-1.

Ensimmäisen pelin jälkeen oli joukkueella lounastauko ja kävimmekin nauttimassa turnausravintolassa maistuvaa jauhelihakastiketta ja perunoita sekä salaattia. Turnausravintola oli sopivan matkan päässä pelikentiltä, joten palauttava kävely teki hyvää pelin jälkeen ja takaisinpäin mennessä kävely toimi ruoansulatuksen tukena ja vähän alkulämpönäkin seuraavaa peliä silmällä pitäen.

Päivän toinen ja samalla alkulohkon viimeinen peli oli jälleen vaasalaisia vastaan, tällä kertaa vastassa VPS-j P13 Valkoinen. Ennakkoon oli tieto, että tämä joukkue olisi ollut edellisen vuoden turnausvoittaja eli hieman altavastaajan asemasta peliin lähdettiin. Näiden samassa lohkossa olevien vaasalaisten kesken aamulla pelatun pelin tuloksen perusteella odotettiin hieman samankaltaista vastusta kuin ensimmäisessä pelissäkin, mutta tämä joukkue osoittautui kovemmaksi. Ja vaikka Viljo laittoikin rankkarin hienosti verkkoon, niin lopulta tästä pelistä tuli takkiin 3-1. Tämä tarkoitti taulukossa sitä, että yhdellä voitolla ja yhdellä tappiolla olimme siis oman lohkomme kakkosia, koska lohkossa oli vain 3 joukkuetta.

Toisen pelin jälkeen myös muut pelaajat ja toimihenkilöt pääsivät tutustumaan majoituspaikkaamme. Lähdimme siis noin 5 km päässä sijaitsevalle koululle ja pojat pääsivät pelien jälkeen suihkuun.

Majoittumisen jälkeen, suihkunraikkaat pelaajat passitettiin jonoon ja autoihin ja suunnattiin kohti turnausravintolaa, jossa oli päivälliseksi tarjolla maittavaa tonnikalapastaa. Yhteistuumin oltiin mietitty illan ohjelmaa ja sen mukaan skipattiin avajaisparaati ja lähdettiin sen sijaan shoppailemaan paikalliseen Prismaan. Ostosten lomassa pesetettiin poikien peliasut, jotta seuraavalle päivälle olisi vähemmän hikiset paidat päälle. Tämä pesulakeikka osoittautui oikein passeliksi ratkaisuksi. Ja koska paidat piti saada myös kuivaksi, niin samalla tuli jojonkin hankittua itselleen jo pitkään ostoslistalla ollut uusi pyykinkuivausteline, jonka sitten sai lainata joukkueen käyttöön ja kyytipojaksi mukaan tarttui myös muutama uusi henkari.

Ilta kuluikin osin nautiskellen vähän kauppareissulla ostettuja herkkuja sekä tutustuen uusiin jalkapalloystäviin majoituskoululla. Tietenkin myös iltapala kuului ohjelmaan. Iltapala tarjoiltiin parin kilometrin päässä olevalla Isolahden koululla, jonne kuljettiin toimihenkilöiden autoilla. Meinasi kyllä jäädä joltakulta iltapala nauttimatta, kun oli turnausranneke meinannut jo hukkua, mutta onneksi se löytyi ja matka illallispöytään onnistui.

Majoituskoulunamme toimi siis kaunis ja persoonallinen, vaikkakin hieman sokkeloinen, ruotsinkielinen yläkoulu, Borgaregatans skola. Koululla majoittui useita joukkueita, ennestään tuttuja ei ollut samoilla käytävillä, mutta toki siellä tuli tutuiksi ja kavereiden nimiä kyseltiin…

Vasta kaikkien sarjan alkulohkojen pelien jälkeen selvisi seuraavan päivän pelien aikataulu. Omassa lohkossa olimme siis sijalla 2, joka oikeutti meidät pelaamaan jatkossa sijoituksista 17-24. Ja tämä tarkoitti, että ensimmäisen pelin alkamisaika olisi siis la klo11.

Lauantaina herättiin hyvin nukutun yön jälkeen virkeinä ja lähdettiin käymään aamupalalla jo edellisenä iltana tutuksi tulleessa paikassa parin kilometrin päässä… ja sen jälkeen alkoi valmistautuminen päivän ensimmäiseen peliin, joka oli siis klo 11.

Jälleen oli vastassa VIFK, mutta tällä kertaa joukkueena VIFK Ole. Peli oli todella tasaista ja pallo meni jälleen kentän päästä toiseen, mutta kovin maalirikas ottelu ei todella ollut. Ensimmäisellä puoliajalla saatiin myös kunnon vesisade niskaan ja kuulemma tuolloin vaihtopenkin väki oli jopa kylmissään, onneksi toisella puoliajalla ilma alkoi taas kirkastua. Peli kulki hyvin tasaisesti ja Mikael teki loistavaa työtä verkon vartijana, mutta harmittavasti vastustaja pystyi saamastaan rangaistuspotkusta maalin meidän päähän upottamaan ja sen myötä tuli tappio tästä pelistä tuloksella 0-1.

Onneksi turnausravintolassa oli pelin jälkeen luvassa lämmintä lounasta, jonne suunnistettiin taasen kävellen. Broilericurrykastike ja riisi upposivat pelaajiin ja toimihenkilöihin melko tehokkaasti nostattaen mielialaa ja suunnitelmat seuraavaa peliä varten alkoivat muotoutua.

Ennen lounasta pelatun pelin myötä varmistui seuraavan pelin aikataulu, eli luvassa olisi seuraava peli klo 13.40, vastustajana Malax IF blå.

Lounaan jälkeen pelaajilla oli taasen energiaa ja innokkaimmat menivätkin sulattelemaan ruokaa tankojalkapallon pariin. Vaasan ilmasto kyllä yllätti taas, puolen tunnin aikana saattoi tulla vettä kuin saavista kaatamalla tai aurinko paistaa kuumasti ja kirkkaasti. Villapaita ja sadetakki vaihtuivat lennosta aurinkolaseihin ja t-paitaan vähän väliä. Onneksi tämä ei pelaajia tuntunut haittaavan. Meinasi siinä tulla lopulta jo kiire, että koko joukkue saatiin pelikentälle ajoissa. Sääntöjen mukaan tuli siis olla pelikentän tienoilla aina 15 min ennen oman pelin alkua.

Maalahden pelaajat vaikuttivat olevan yli-ikäisiä tai muuten vain erittäin hyvin pituutta keränneitä kavereita. Oli meinaan tällä vastustajalla pari enemmän kuin päätä pidempää kaveria verrattuna useimpiin meidän pelaajiin. Kuitenkin meidän pojat osoittivat olevansa kovempia jalkapalloilijoita, sillä tästä ottelusta otettiin voitto kotiin. Mm. Matteuksen kulmapotku suoraan maaliin oli aivan mieletön suoritus. Lopputulos oli siis 0-2 Karhu-Futikselle, vaikka ensin olikin tulostoimistossa väärinpäin merkittynä loppulukemat. Tämä toki pyydettiin heti korjaamaan, kun virhe huomattiin, jotta seuraavan päivän peli olisi oikeaa vastustajaa vastaan.

Pelien jälkeen oli jälleen luvassa paluu majoituspaikkaan ja suihkuun. Peliasut pakattiin taasen Ellinooran kassiin ja hän suuntasi lähistön pesulaan pyöräyttämään vaatteet jälleen puhtaaksi seuraavaa päivää varten.

Lauantaipäivän peliaikataulu onneksi mahdollisti meidän joukkueen osallistumisen jännittävään Veikkausliigan otteluun VPS – EIF, joka pelattiin Lemonsoft Stadionilla. Ja taas oli yksi pelaaja unohtanut rannekkeensa majoituskoululle, mutta onneksi pystyimme tilanteen selvittämään ja pääsimme kaikki peliä katsomaan.

Tämä peli olikin mielenkiintoista seurattavaa, sillä ensimmäisellä puoliajalla VPS otti punaisen kortin ja pelasi suurimman osan pelistä vajaalla miehityksellä. Mielenkiintoista oli huomata, että sattuu niitä virheitä ammattilaisillekin; EIF:n maalivahdin potkaistessa palloa, se osuikin tukijalkaan ja liukui suoraan vastustajalle. VPS ei jättänyt tilaisuutta käyttämättä vaan pisti pallon maaliin. Lopulta vieraat veivät pelin pisteet mukanaan, lopputuloksen ollessa 2-3.

Taisipa meidän joukkueen innokkaimmat EIF-fanit päästä televisioonkin hurjalla kannustuksellaan, vaikka eivät tainneet tietää mistä päin Suomea ko. joukkue oli kotoisin. 😊

Pelin jälkeen jonotettiin vielä pelaajien nimmareita (tässä vaiheessa ei pelaajan edustamalla joukkueella enää ollut väliä) ja Mohammed sai jopa VPSn maalivahdin vanhat hanskat omakseen.

Koska aikataulusta ennen peliä ei haluttu tehdä liian tiukkaa, niin päivällinen turnausravintolassa jätettiin välistä ja pelin jälkeen nälkä alkoi stadionilla nautituista eväistä huolimatta ilmoitella itsestään. Jalkapallo-ottelun aikana tilattiin joukkueelle iltapalaa, pizzoja. Tämä oli mahdollista, koska olimme saaneet ruokailusponsorin. Ja yhteistuumin poikien kanssa päädyttiin siihen, että pizzat olivat sopiva kohde tämän sponssin käyttöön. Stadionilta takaisin majoitukseen lähtiessä, yksi auto kaarsikin hieman eri reitin kautta ja nappasi mukaansa etukäteen tilatut 15 pizzaa. Suuret kiitokset sponsorillemme!

Majoituskoululla aiheutimme mahdollisesti hieman kateutta muissa joukkueissa, kun saavuimme pizzakasan ja limppareiden kanssa paikalle.

Sunnuntaiaamulla ei kuulemma kaikki olleet yhtä hyvin nukkuneita kuin ensimmäisenä yönä, vaikka herätyskin oli hieman myöhemmin… kuitenkin pakkasimme kaikki tavarat jo heti aamulla ja siivosimme luokan siihen kuntoon kuin se oli tullessammekin. Aamupalalla käytiin jälleen Isolahden koululla ja siellä olikin rauhallista, koska olimme vasta klo 9 jälkeen syömässä.

Päivän ainoa peli alkoi klo 11 ja jälleen suunnistimme toimihenkilöiden ja vanhempien autoilla monitoimiviheriölle, joka ei kyllä ollut enää niin vihreä, vaan yön valtavien vesisateiden vuoksi suurilta osin mudanruskea. Ottelun teemana oli melkein enemmänkin vesipallo kuin jalkapallo. Mutta mielettömän hienosti meidän pojat jaksoivat taistella vielä viimeisen pelin, vaikka vastustaja tuntui olevan koko ajan niskan päällä. Elias V laukoikin pelin loppupuolella hienon maalin, mutta peliaika loppui kesken ja lopulta Karhu-Futis - Ajax Valkoinen päättyi lukemiin 1-4.

Viimeisessä pelissä erityismaininta kaikille pelaajille siitä pelimoraalista, joka näkyi. Jokainen yritti parhaansa viimeiseen asti, eikä luovuttanut vaan pelattiin siistiä peliä loppuun saakka. Tänä vuonna joukkueen sijoitus oli 22. Kaiken kaikkiaan P11- sarjassa joukkueita oli 38, joten hyvin pärjättiin.

Katseet käännetäänkin sitten jo heinäkuun lopulla pelattavaan Pori Cupiin. Ja taisi joukkueenjohto miettiä, että josko ensi vuonnakin Vaasaan lähdettäisiin... 😉

Tässä vielä koko Wasa Cupin joukkue, joka palkittiin turnausdiplomeilla ja futiskorteilla:

Mikael joukkueen loistomaalivahti, mielettömiä pelastuksia koko turnauksen ajan

Martti luottopakki, johon pysähtyi suurin osa vastustajan hyökkäyksistä

Elias T pakki ja laituri, joka pysäytti monta hyökkäystä ja rakensi hienosti peliä

Mohammed pakkina ja keskikentällä monia vastustajan hyökkäyksiä katkonut vahva pelaaja

Matteus puolustava keskikentän pelinrakentaja, jolla on tarkka laukaus maaliin

Verneri joukkueen työmyyrä, joka pelasi paikalla kuin paikalla todella hienosti rakentaen peliä

Ossi liikkuvainen laitapelaaja, joka pääsi vastustajan puolustuksen alle useasti luomaan peliä

Severin nopea laituri ja pelinrakentaja, joka antoi hienoja syöttöjä

Aleksi laidassa ja kärjessä upeasti aina tilanteet loppuun saakka vienyt pelaaja

Elias V laituri ja keskikentän pelaaja, jolla on tarkka ja kova laukaus hallussa

Julius jokapaikanhöylä, joka prässäsi ja puolusti sekä rakensi peliä luoden hienoja maalipaikkoja

Viljo keskellä kenttää, laidassa, kärjessä… kaikki paikat sujui ja pallo liikkui nopeasti ja tehokkaasti

Pyry pääosin kärjessä pelannut kovan luokan prässääjä, joka sai vastustajat hämmennyksiin

Akseli avausmaalin tehnyt kärkipelaaja, joka prässäsi kovaa ja korkealta

Valmennuksesta vastasivat:

Markus, Jesse ja Ari

Sekä joukkueen pelien ulkopuolisesta toiminnasta huolehtivat:

Ellinoora, Tuula ja Sanna

Ja lisäksi paikalla olleita pelaajien vanhempia oli apuna kuljetuksissa ja muissa hanttihommissa, KIITOS!

Kuvat: Ellinoora Toivanen, Tiia Härmä, Jesse Vänttinen, Hanna Sinisalmi, Toni Härmä, Markus Leinonen/Ruutu

Teksti: Sanna Ranta